Ensi ihastukseni

Muutaman iloisemman edistysaskeleen jälkeen läheisteni parissa, ja juteltuani niitä näitä todella hyvän ystäväni Annikan kanssa päädyin, että teenkin postauksen ensimmäisestä ihastuksestani.
Toivottavasti hän ei tästä nyt sitten loukkaannu(;

Ensi ihastukseni

 Pahoittelen kuviemme ilmeitä, mutta ne kertoo aika paljon meistä ja meijän nykyisestä suhteesta.Nää kuvat on vuodelta 2012 jollon me oltiin tunnettu jo apua melkeempä 4 vuotta :o
Me tutustuttiin kun mie menin 7-luokalle. Jyri oli tuolloin lukion 1. luokalla.
Jyri siis tosiaan oli miun ensimmäinen ihastukseni, ja tää johtuu siitä että oon aina ollu enemmän vaan äijä äijien seassa enkä ikinä aijemmin ees kattonu äijiä sillä silmällä, uskokaa tai älkää! xD

Ihastuin Jyriin 7.luokan puolivälissä.. Enkä kyllä enää muista miksi ja mihin hänessä. Me sitte tutustuttii monien mutkien kautta, kuten isoveljen kaveriporukassa ja seurakunnan isostoiminnassa ja miuta kohtaan jätkä on aina ollu luotettava, kiltti ja kärsivällinen...aivan kuten isoveli. En kyllä muista sanoinko ikinä suoraan ITSE että hänestä tykkään(melkeen koko yläasteeni ajan, en tosin enää näitten kuvien ottohetkelllä) mutta ikinä meistä ei paria tullut ja hyvä niin. Sillä nykyisin ollaan ihan hyviä kavereita vaikka jätkä asuukin reilun 170 km päässä kihlattunsa kanssa :D. Mä tiedän että ikinä jos asiat menee huonompaan jamaan ja en ketään muuta löydä, niin Jyrille voin aina puhua niin se koittaa löytää ratkaisun epätoivoisimastakii asiasta :3 Vaikkei ollakkaa puhuttu kunnolla aikoihin tai nähtykkää kunnolla niin, miulle pelkästään tieto siitä, että Jyri on ollu miulle kaveri jonka kanssa voi nauraa heittää huonookin läppää, puhuu asioista, istuu hiljaa tekemässä omiaan, ja itkeä jos tarve vaatii niin riittää
Matti ja Teppo- Minä rakastan sua

jotain hieman mukavempaa(:

Oltuani viikon Heinävedellä Isäni, siskoni ja isäni lukioaikaisen ystävän kanssa hautauduin viimeyönä vihdoinkin omaan ,josta olin koko viikon haaveillut..
Viikosta ei ole paljoa kerrottavaa muutakuin se, että v-käyrä hipoi huippujaan, ainut asia mitä sateisella säällä sain aikaiseksi olikin piirrustekset ja musiikin kuuntelu, sekä yo-kokeisiin lukeminen...

Kirkko niillä ainakin oli mahtava ja hienolla paikalla.

                                                                                                                                                                                           



                                     "Every flower will die
                                      And there is always
                                      a new begininngs"

 "Satulinnoista aina unelmoidaan lapsena
ikinä ei satulinnoihin päädytä
jokaisella sadullaan onnellinen loppuko
Pah sanon minä."

                                             "Play the music as if
                                              it would be
                                             your life, soul, heartbeat
                                             as if
                                             it would be
                                             your everything"

 Sitten vähän vanhempaa tuotantoa(;





"If you think that this is beautifull..
Well then you are awfully wrong."

Perusteellisempi esittely miusta

Ajattelin, että koska en ikinä kunnollista esittelya itsestäni tehnyt kun tänne blogin tein niin nyt voisin tehdä sellaise jossa olisi faktoja ja totuuksia minusta, elämästäni, ja asioista joihin uskon tai en :)
 
~Minulla on toinen nimi jota inhoanmutta tietenkin se on osa miuta, mutten ikinä sitä kenellekkään kerro. ja ne jotka tietää niin oon vannottanu että ne pitäis sen omana teitonaan :D
 
~minulla on 4 sisarustaja ollaan ihan koko sisaruksia eli meillä siis on sama isä ja äiti.2 vanhempaa siskoa ja 1 vanhempi veli ja kaksoissisko.

 ~En usko jumalaanMutta en kiellä etteikö jotain suurempaa olisi eli olen käytännössä deisti.

~Kuulun vielä kirkkoon vaikka olenkin jo 18 ja voisin erota.


~Menetin keväällä äitiniJa hänen takiaan kuulun yhä edelleenkin kirkkoon. Se on ainut kaino jolla voin kunnioittaa hänen muistoaan hyvin.Kunnioittamalla Hänen vahvaa uskoaan.

~Koska on usko jumalaan niin syytän kaikista elämän takapakeista Maailmankaikkeutta.
Viimeisen kevään aikana on tultu kysyttyy maailmankaikkeudelta moneenkin otteeseen"Mitä mä oon sulle ikinä tehny?!"

~Perheessäni ei olla niin läheisiä kuin luullaan.
Olen miettinyt mistä se voisi johtua, ja olen päätynyt siihen että Isosiskoni sairastama anoreksia ja kasvatus on johtanu siihen. Meijän perheessä ei tunetista kauheesti puhuta ja vanhempiaan kunnioitetaan.

~ainoita haaveita elämälleni on että pääsisin hyvin arvosanoin Ylioppilaaksija tätä kehtaan epäillä sillä koulumenestykseni ei ole niin hyvää kuin sisaruksillani. ja paineet ovat aika suuret.

~Vertaan aina itseäni sisaruksiiniEn tunne olevani yhtään mitään, heihin verrattuna.Sukulaisille ei miun saavutuksista ikinä mainita, koska ne ovat vähäisiä sisarusteni saavutuksiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin nähden. Peelkään etten riitä omalla menestykselläni.

~koska luulen sukulaistenikin niin tekevän

~Kunnioitan suuresti ortodokseja heidän kirkkoaan ja uskoaan

~Samoin kunnioitanmuitakin vahvasti uskovia, niin kauan kunhan siitä ei koidu muilla haittaa

~Haluaisin osata soittaa pianoa paremmin
osaan siitä perusteet niin että kykenen lukemaan nuotteja ja soittamana soinnut ja melodian samaan aikaan.

~En usko olevani luova
~tai osaa pirtaa mitään.totuus on että kunhan uhraan työlle aikaa ja vaivaa niin onnistun

~inhoan koululiikuntaa
~Mutta rakastan liikkumista

~Olen ollut eräällä tavalla koulukiusattu

~Olen hyvin epävarma joka johtunee ala-aste ja yläaste aikaisesta syrjinnästä ja huutelusta

~Olen seurakunnan isonenjo kolmatta ja käytännössä viimeistä vuotta.

 ~Olen ujo
~Mutta kunhan tutustun ihmiseen niin puhun ja hölötän paljonellen liikaakin.Johtunee siitä että olen puoliksi savolainen?

~Olen puoliksi savolainenÄitini oli savolainen joten johtuu siitä, isäni taas oli puoliksi kymenlaaksolainen ja Hämäläinen.Joten ymmärtäkää hitauttani ja leppoissuuttani

~Olen lempeä ja rakastava ihminen
 Otan kaikki siipieni suojaan, hoivaan ,enkä anna romahtaa. Olen tuki ja turva.
 
~Kiinnyn aivan liian helposti
ja vielä joku päivä joudun sitä suuresti katumaan.

~Mutta luottamukseni on voitettavaTähänkin kai löytyy syy siitä ettei meidän perheessä tunteista puhuta ja meilläkin on ollut ongelmamme.

~Uskon että olen ollut masentunut  8. luokasta lähtien
sitä ei ole ikinä diagnosoitu, koska tälläisen heikkouden myöntäminen ei ole oikein meidän suvun ylpeydelle.Enkä usko että näin oikeasti on joten en ole sitä ikinä oikeasti huomioinutkaan.Puhe on puhetta, tunteet tunteita.

~Minulla ei ole parasta ystävää

~Ystäväni ovat toinen perheeni
kosa perheessämme ei ole ollut kovin helppoa en ole oppinut ikinä puhumaan asioistani perheeni kanssa. Mutta ystävieni kanssa olen aina voinut keskustella.
 
~Minulle heikkoutta on itkeä muiden nähden, olla heikko odotusten mukaan.
Koska maailmankaikkeus on nyt muutamia kertoja perä jälkeen yhä uudelleen ja uudelleen lyönyt ilmat pihalle niin olen menettänyt vähitellen kykyni hymyillä silloinkin kun haluaisi itkeä.

~Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan ja nautin siitä.

pohdintoja ja kuvia

         Elämä viimeisten 3 kuukauden aikana on tuottanut paljon pään vaivaa ja stressia, mutta myös hyviä ja ihania hetkiä. Mutta tärkeintä on ollu että oon joutunu pohtimaan elämässä ommia asenteitani, uskoani, itseäni ja sitä mitä oikeesti arvostan ja miks se on niin vaikeeta sanoa ennen kun jotain menettää.

        Oon tiennyt jo omasta rippikoulusta lähtien etten usko enkä hyväksy todellakaan kaikkea mitä EvankelisLuterilainen kirkko ja seurakunta opettaa ja sen asentaita. Niistäkin opeista mielestäni löytyy rekan mentäviä porsaan reikiä ja epäyhtäläisyyksiä muihin oppeihin (tosin ainahan jokaisesta uskonnosta löytyy). SIlti kuulun kirkkoon. Miksi? Sen takia, että kunnioitan sitä älyttömän vahvaa uskoa mikä miun äidillä oli ja sitä uskoa mikä miun isällä on. Mutta vasta nyt olen päätynyt siihen ettei miulla ole syytä eddes tavan takia tunnustaa uskoa tai pyytää syntejä anteeksi.Miltä minä niitä pyytäisin?

        Itseäni olen miettinyt ja olen päätynyt siihen että miun on syytä muuttaa itseäni.Niin sitä etten anna muitten nähdä tunteitani. Mutta miun on myös opittava ottamaan eikä vain antamaan. Vaikka miulla olis kuinka paha olla, niin ystävät menevät aina edelle ja olen  aina valmis tekemään mitä vain jotta ne hymyilis.
Olen oppinut arvostamaan enemmän elämääni, mutta silti pelkään edelleen heittäytyä ja rakastua tai edes tehdä aloitteita..