"Can you hear me when I sing?
You're the reason I sing
You're the reason why the opera is in me"
U2-sometimes you can't make it on your own
Miun äiti, niinkuin moni muukin äiti, rakasti meitä lapsiaan ehkä eniten maailmassa meijän isän lisäks. Kertaakaan ei löytyny tekoa tai valintaa misä se ei ois joko laittanut meitä edelle tai harkinnut kunnolla myös meijän kannalta asiaa.
Ja kun sanotaan, että savolaiset on lepposia rakastavia ja rauhallisia ihmisiä niin se päti todella hyvin. Äiti oli sanavalmis mutta lempeä ihminen..
Kaikki se mitä mie siltä opin kuvastaa myös niin hyvin meijän äitiä itteään.
Mitä mie sitten siltä opin:
Ikinä ei pidä luovuttaa, huominen tulee ja huominen voi aina olla parempi päivä.
Mitkään ihmissuhteiden aiheuttama kipu ei oo niin suurta etteikö sitä voisi jotenkin selvitä.
Heikkoutta ei ole olemassakaan.
Ihmisillä on oikeus murtua, itkeä, huutaa ja surra ne on tunteita joita kuuluukin tuntea välillä
Miun äiti oli ehkä yksii vahvimpia naisia joita mie oon ikinä tuntenu.Vaikka hän sairastikin vakavasti reilut kaks vuotta, niin hän ei ikinä luovuttanu. Yritti taistella tiensä läpi, yritti että elämä voittaisi. Kaikesta huolimatta aina kuin vain jakso kävi töissä... Hymyili lähes koko ajan ja puuhas vaan jos jaksoi kunnolla.
Ja oli aina meijän perheen vaikeuksista huolimatta lapsesta lähtien kannustamassa kaikkia meitä tekemään niinnkuin me haluamme laillisuuden rajoissa, olemaan mitä ikinä tahottiin opiskelemaan mitä me tahottiin, luomaan omaa elämäämme. Ikinä ei tyrkyttänyt omia valintojaan.Antoi meijän tehä omat virheemme ja silloin kun tarvitsi oli tukena.
Tiedän että ihmiset aattelee, että sanon näin vaan koska äitiä ei enää oo.. mutta mie sanon näin lopuks, että kaikki se mitä sanoin on totta..Miulla oli maailman täydellisin ja ihanin äiti 18 vuotta ja yhden kuukauden verran<3
James Blunt- calling out your name
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti