Moni miun viimekeseisistä pikku rippilapsistani oon saanut tietää missä päin maailmaa elämä jatkuu syksylä, ja hyvin moni on niistä minulle tullut kertomaan työvuoroni aikana paikalliseen saleen. :3 oikein sydäntä lämmittävää <3
Itessäli siihen tietoon on vielä 8 päivää.. Vielä, jopa, vain. Kauhean lyhyt aika tuntuu kauhean pitkältä! Ja tie siihen päivään näyttää pelottavan jännittävältä..
Muta mihin elämässä sen jälkeen?
Mistä pitäisi tarttua kiinni, jotta elämä etenisi oikean suuntaan?
Mikä on oikea suunta?
Pelottaa ajatella, että jo ensi syksynä olisin muualla, kaukana siitä kaikesta minkä tunnen ja olen aina tuntenut, kaikesta siitä turvallisesta ja rakkaasta.Pelottaa kuvtella,ettei elämä kuitenkaan jatku muissamaisemissa vaan on hyväksyttävä kohtalo ja jäätävä..
Paluu nykyhetkeen.Minun juhannukseni tuli ja meni, töiden merkeissä.
Olin niin juhannusaaton kuin juhanuspäivänkin töissä..
Hienoissa merkeissä ne pävät menivätkin. rauhallisissa mutta kipeissä.. Oikean käteni ranne on kokenut jonkin sortin rasitusvamman pahempana kuin vasen... ja on nyt arkana..
pahoittelen kuvien laatua, nokian perus kännykän 3,2 MP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti